Z-ANALYYSI: STUBBIN HÄTKÄHDYTTÄVÄT CIA-YHTEYDET, JOISTA VALTAMEDIA VAIKENEE

Kokoomuksen presidenttiehdokas Stubb on ainoa suomalainen poliitikko, joka on julkisesti tunnustanut vuosien yhteydenpitonsa CIA-asiamieheen. Suomen valtamediaa on kuitenkin kielletty käsittelemästä Stubbin ja CIA:n kosketuspintoja. Tässä artikkelissa kysymme, onko Suomen tuleva presidentti Stubb sittenkin CIA:n onnistuneimpia projekteja.

Tekijä: Z-työryhmä

Tiesittekö että Stubbin veli oli vaihto-oppilaana USA:ssa CIA-työntekijän perheessä? Veljensä kautta Stubb päätyi opiskelemaan CIA-yliopistoon ja aloitti sen jälkeen Brysselissä lähes vuosikymmenen kestäneen yhteydenpidon CIA-asiamieheen.

Tässä kirjoituksessa Z-työryhmä paljastaa Stubbin CIA-urasta hätkähdyttäviä yksityiskohtia.

Jatkuu mainoksen jälkeen... 

MAINOS. Valkovenäläinen Polimaster SIG-RM1208 on maailman ainoa rannesäteilymittari, mukana sveitsiläinen laatukello Ronda 763. Mittaa säteilyä ympärivuorokautisesti ja hälyttää vaaran uhatessa. Muotoilultaan tyylikäs peli, sopii myös naiselliseen ranteeseen! Tilaukset ja tiedustelut [email protected]

Jatkuu:

Stubbin suora kosketuspinta CIA:han syntyy 1989, kun 21-vuotias Stubb aloittaa opinnot Furman Universityssä USA:ssa. Opinahjo on tiedustelupiireissä arvostettu. Muistelmissaan Stubb avaa opintojensa taustaa: ”Päädyin Furmaniin siksi, että veljeni oli ollut vaihto-oppilaana perheessä, jonka isä Bill Lavery toimi Furmanissa Venäjän historian professorina. Olin käynyt moikkaamassa Nixua ja tutustunut samalla kouluun”, Stubb kirjoittaa (muistelmien sivu 39).

Stubbin veljesten eräänlaisena “CIA-kummisetänä” toimii Furmanin professori William J. ”Bill” Lavery. Häntä kuvataan eri lähteissä taitavaksi opettajaksi, miellyttäväksi persoonaksi ja todelliseksi ammattimieheksi. Ennen kaikkea hän on entinen CIA-työntekijä. Hänen osaamisaluettaan ovat Venäjä, Itä-Eurooppa ja Lähi-itä.

Kun Stubb aloittaa opintonsa Furmanissa, “CIA-kummisedän” poika Nick Lavery muuttaa asumaan samaan huoneeseen Stubbin kanssa. ”Opiskelija-asuntolassa jaoin kämäisen huoneen Nixun jenkkibroidin Nick Laveryn kanssa”, Stubb kirjoittaa muistelmissaan.

Professori Bill Lavery, Stubbin “CIA-kummisetä”. 

Stubb opinnot Furmanissa kestävät pitkään eli neljä vuotta. Hän saa lähtiessään kuitenkin vain alemman bachelor-tutkinnon.

“CIA-kummisedän” vaikutuksesta ja merkityksestä kertoo esimerkiksi se, että yli 30 vuotta myöhemmin Stubb kertoo oppineensa juuri CIA-mies Laveryltä  kaiken olennaisen Venäjästä jo vuonna 1990. Stubbin lausuntoa voi pitää jonkinlaisena kumarruksena CIA-miehelle.

27-vuotias Stubb jatkaa Belgian Bruggessä opintojaan College of Europessa. Näyttämölle astuu kuvankaunis amerikkalainen blondi, 32-vuotias Valerie Plame, joka opiskelee samassa yliopistossa. Näin Stubb kertoo muistelmissaan tutustumisestaan Plameen: ”Kaverustuin lukuryhmissä Valerien kanssa, otimme monia samoja kursseja. Valerie taisi pitää siitä, että olin opiskellut Yhdysvalloissa”, Stubb kirjoittaa (muistelmien sivu 60).

Jatkuu mainoksen jälkeen... 
MAINOS. Z-kirjat on julkaissut kolme suomalaisen huippukirjoittajan teosta Ukrainan tapahtumista. Teokset ovat Matti Rossin "Raunioista nousee Donbass – Operaatio Z:n tausta", toimittaja Leena Hietasen "Antifasistin päiväkirja – Viron apartheidista Ukrainan sisällissotaan" ja Janus Putkosen elämäkerta "Patriootin päiväkirja 1 – kohti maanpakoa". Teokset ovat tilattavissa edullisena kesäpakettina 30 euron hintaan (sis. postikulut). Tilaukset osoitteesta [email protected]

Jatkuu:

Omassa muistelmakirjassaan ”Vapaata riistaa: elämäni vakoojana, ja miten Valkoinen talo petti minut” Valerie Plame kirjoittaa itsestään seuraavaa: ”Koko idea oli siinä, että vaaleatukkaisena ja sinisilmäisenä naisena en näyttänyt mitenkään uhkaavalta ja olin niin epä-CIA kuin mahdollista.” Stubbille Plame väittää olevansa ”amerikkalainen diplomaatti”.

Stubbin CIA-historiaa ei tietenkään kirjoitettaisi, jos Valerie Plame ei olisi paljastunut CIA-agentiksi niin sanotun Plamegate-skandaalin yhteydessä kesällä 2003. Tuolloin USA:n lehdistö paljasti koko maailmalle, että Valerie Plame oli CIA:n erittäin isolla rahalla koulutettu niin sanottu NOC-agentti.

NOC tarkoittaa “Non Official Cover” eli salainen peiteagentti. NOC-agentit on valmisteltu siten, että mikään ei yhdistä heitä USA:n hallintoon tai CIA:han. Heistä on siis oikeastaan mahdoton sanoa tai arvata, että he ovat CIA-ammattilaisia. Heitä ei voi tunnistaa agenteiksi.

NOC-ohjelma on kallis, sillä salaisen CIA-asiamiehen kouluttaminen ja valmistelu vaatii paljon työtä. Plamen muistelmissa kerrotaan, että yhden NOC-agentin rakentaminen ja lähettäminen ulkomaille maksaa noin kolme miljoonaa dollaria. CIA oli siis satsannut Plameen paljon.

Valerie Plamen muistelmien mukaan NOC-agenttien tehtävänä oli tunnistaa, arvioida ja käsitellä CIA:n tiedottajia. Plamen tehtävä Euroopassa oli kerätä tietoja CIA:lle, värvätä agentteja ja esiintyä eri peiterooleissa, kuten opiskelijana ja konsulttina.

Entisen CIA-agentti Valeria Plamen komiteakuuleminen vuonna 2007. 

CIA otti Valerie Plamen koulutettavaksi 1985. Hän aloitti CIA:n Euroopan operaatioiden osastolla 1992 ja lähetettiin peitetehtäviin Belgiaan mm. opiskelijaksi ja energiakonsultiksi.

Kaikki tiedot viittaavat siihen, että Valerie Plame oli kovan luokan ammattilainen, joka oli erittäin hyvin koulutettu eikä tehnyt virheitä. Plamen mukaan hänen oma hallituksensa petti hänet paljastamalla hänet kostoksi hänen miehensä ulostuloista.

Valerie Plamella ja Alexander Stubbilla on yhteisiä keskustelunaiheita, onhan molemmilla kiinnostava tausta. Valerien isoisä on kotoisin Ukrainasta ja nimen alkuperäinen muoto on Plamevotski. Stubbin isä on syntynyt Käkisalmessa ja isovanhemmat Wolmar Stubb ja Marita Breitenstein Viipurissa.

Stubbin ja Plamen tutustumisen aikaan tapahtui kuitenkin jotakin merkittävää, joka vaikutti jatkossa molempien uraan. Helmikuussa 1994 USA:ssa pidätettiin CIA-päällikkö Aldrich Ames, joka oli vakoillut Neuvostoliiton ja Venäjän hyväksi vuosikymmeniä. Oikeudessa Ames kertoi paljastaneensa Venäjälle kaikki CIA-agentit mitä tiesi. Ames tuomittiin elinkautiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen...
MAINOS. Upeat viralliset ROSKOSMOS-avaruuspienoismallit: Buran-avaruussukkula 21cm sekä kantoraketit Progress 40cm, Vostok 30cm, Sojuz 20cm, lippulaivana 75-senttinen muhkea Progress-kantoraketti! Tilaa heti [email protected]

Jatkuu: 

Amesin arvioidaan paljastaneen Venäjälle satojen värvättyjen ulkomaisten agenttien henkilötiedot. Plamen muistelmien mukaan Amesilla oli pääsy myös CIA:n NOC-agenttien tietoihin.

Jos Stubb on ollut Plamen kautta CIA-operaatioissa, se tarkoittaa, että Venäjä on voinut saada Amesilta myös Stubbia koskevat tiedot. Niitä voidaan pantata vaikka vuosikymmeniä, kunnes ne paljastateaan sopivassa tilanteessa.

Stubb saa College of Europesta ylemmän Master-tutkinnon 1995 ja Suomessa ura nousee kuin raketti.

Stubbin ensiesiintyminen Helsingin Sanomien ylistämänä EU-lobbarina tapahtuu marraskuussa 1995. Tuolloin Stubb vielä kirjoittaa nimensä Mannerheim-tyyliin ALEXANDER C.-G. STUBB.

Stubb aloittaa tutkijan virassa ulkoministeriössä. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä hän tekee. Yhteydenpito CIA-agentti Plameen jatkuu.

Muistelmissaan Stubb kertoo: “Pidimme Valerien kanssa opintojen jälkeen yhteyttä. Vuosittain tuli kirjeitä ja kortteja.” CIA-agentti Plame ainakin tiesi Stubbin kotiosoitteet.

Stubbin virkaura Suomessa kuitenkin keskeytyy äkillisesti 1997. Samaan aikaan myös NOC-agentti Plamen vakoilutoiminta Belgiassa loppuu ja hänet evakuoidaan Belgiasta kotiin Yhdysvaltoihin, missä hän jatkaa CIA:n päämajassa analyysitehtävissä. Stubb siirtyy Lontooseen opiskelemaan eliittiyliopisto London School of Economicsiin, samaan opinahjoon, missä Plame opiskeli aikaisemmin.

Taustalla oli pelko. CIA oli alkanut epäillä, että CIA-agenttien tietoja venäläisille vuotanut Aldrich Ames oli paljastanut NOC-agentti Valerie Plamen ja hänen verkostonsa venäläisille. Siksi CIA evakuoi Plamen pikaisesti kotiin. Sattumaa tai ei, samaan aikaan myös Stubb “evakuoitiin” Suomesta.

Stubb asuu Lontoossakin vuosia. Hän väittelee filosofian tohtoriksi 31-vuotiaana keväällä 1999.

Nyt Helsingin Sanomat hovikelpoistaa Stubbin väittelleenä tutkijana, joka kannattaa Suomen sotilaallista liittoutumista. ”Suomi joutuu ottamaan pian kantaa sotilaalliseen liittoutumiseen”, Stubbin väitöskirjaa käsittelevän jutun otsikko provosoi keväällä 1999.

Yhteydenpito CIA-agentti Plameen jatkuu edelleen.

Stubb kerrtoo muistelmissaan: ”Kun Emilie syntyi, Valerie lähetti kauniin keraamisen valokuvakehyksen, jossa komeili vastasyntyneen nimi ja syntymäpäivä”, Stubb kirjoittaa suhteestaan Valerie Plameen.

Stubbin tytär Emilie syntyi 2001, joten CIA-agentti Plamen ja Stubbin tutustumisesta oli tuossa vaiheessa kulunut jo lähes seitsemän vuotta.

Yleisesti ottaen Stubb vain ylpeilee CIA-suhteistaan ja kehuu Plamea: ”CIA:n kunniaksi voi sanoa, että sillä on hyviä agentteja: heti iski hampaansa kaveriin, josta tulisi myöhemmin Suomen pääministeri”, Stubb kirjoittaa (muistelmien sivu 60).

Stubbin kansssa on oltava samaa mieltä siitä, ettei Plamen ammattitaidossa tosiaan ollut mitään vikaa.

Stubb nousee huipulle 2001, kun hänestä tulee Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin avustaja. Viimeistään tässä vaiheessa Stubb on päätöksenteon ytimessä ja hänellä on pääsy kaikkeen olennaiseen tietoon.

Nyt Stubb saa rajattomasti tilaa myös Helsingin Sanomissa, joka julkaisee hänen tekstejään kritiikittömästi sivukaupalla. Kesällä 2003 päättyy Stubbin peräti 17-osainen kirjoitussarja EU:n tulevaisuudesta.

Sitten kaikki romahtaa.

Washington Post julkaisee 14.7.2003 artikkelin, jossa Valerie Plame mainitaan nimeltä ja kerrotaan hänen olevan salainen CIA-agentti. Paljastus on kosto Plamen aviomiehelle, joka vastusti Irakin sotaa.

Kyseessä ei ole mikään pikkuasia. CIA-agentin henkilöllisyyden paljastaminen on USA:ssa vakava rikos, koska se voi asettaa lukuisia henkilöitä jopa hengenvaaraan.

Samana päivänä kun Plamen ura salaisena CIA-agenttina päättyy 14.7.2003, päättyy myös Stubbin huippupesti Euroopan komission puheenjohtajan avustajana. Stubbille järjestellään pikaisesti syytesuoja ja diplomaattinen koskemattomuus. STT jakaa asiasta uutisen seuraavana päivänä 15.7.2003. Uutisen mukaan Stubb palaa diplomaatiksi Suomen EU-edustustoon.

Kyse on selvästi turvasatamasta, tai sitten kaikki on todellakin vain sattumaa.

Plamen ura on pilalla. Alkaa oikeudenkäyntien sarja, joka kestää vuosia. Plame kirjoittaa muistelmansa ja syyttää omaa hallitustaan petoksesta.

Stubbin ja Plamen yhteydenpito päättyy. Se kesti kaikkiaan lähes kymmenen vuotta. Stubb on vaiennut kaikista sen yksityiskohdista ja niin on Suomen valtamediakin. Se ei ole julkaissut yhtäkään juttua Stubbin CIA-kytköksistä.

Stubbin ahkera lobbaaja Helsingin Sanomat mainitsee CIA-agentti Plamen paljastumisesta vasta kolmen kuukauden turvalliselta etäisyydeltä lokakuussa 2003. ”Plamen työura päättyi tietenkin siihen, ja hänen entiset yhteyshenkilönsä ulkomailla saattavat hyvinkin olla vaarassa”, lehti kirjoittaa.

Yksi näistä yhteyshenkilöistä on Helsingin Sanomien suosikki Alexander Stubb. Mutta oliko Stubb todella vaarassa?

Stubbin syytesuoja saa jatkoa, kun hänet nostetaan Helsingin Sanomien massiivisella lobbauksella ensin europarlamentaarikoksi 2004 ja sieltä Jyrki Kataisen päätöksellä ulkoministeriksi 2008, kun Ilkka Kanerva pakotetaan eroamaan lapsellisten tekstiviestien takia.

Stubb on nyt vallan huipulla uudestaan, ensi kertaa Suomessa. Nyt häntä ei enää tarvitse evakuoida mihinkään, koska hänellä on syytesuoja.

Syksyllä 2010 Wikileaks alkaa julkaista USA:n diplomaattimuistioita, joista osa on erittäin salaisia ja osoitettu CIA:lle. Kaikkiaan muistioita julkaistaan yli 250 000.

Nimi ”Stubb” tuottaa satoja osumia kymmenissä vuodetuissa muistioissa. Raporteissa usein paisutellaan, miten Stubb on onnistunut edistämään USA:n intressejä. Esimerkiksi marraskuussa 2009 CIA:lle osoitetussa muistiossa sanotaan, että ”Stubb teki hienoa työtä yrittäessään estää ja ratkaista Georgian konfliktin”.

Helmikuulle 2007 päivätyssä muistiossa mainitaan, että Stubb on Sauli Niinistön ”läheinen henkilökohtainen ystävä”. Minkälaista oli Stubbin ja Niinistön yhteydenpito?

Ulkoministerin tehtävässä Stubb saattoi jo raportoida suoraan USA:n ulkoministerille Condolleezza Ricelle, ilman että välissä oli mitään tai ketään. Muistelmissaan Stubb kehuukin puhuneensa Ricen kanssa puhelimeessa ”yhtä usein kuin juuri styylamisen aloittanut teinipari” (muistelmien sivu 139).

Stubb raportoi suoraan USA:n valtiojohdolle vaikka kesken urheilusuorituksen: ”Kun lauantaina juoksin Helsinki City Marathonia, Condi ennätti soittaa sen aikana kolme kertaa”, Stubb kertoo muistelmissaan.

Georgian kriisistä Stubb raportoi yhtä aikaa sekä Suomen että USA:n valtiojohdolle: “Matkalla soittelin Suomeen presidentille ja pääministerille, ja Yhdysvaltoihin Condoleezza Ricelle. Pidin kaikki ajan tasalla tapahtumista.”

Stubbin ulkoministerikaudella tapahtui historian erikoisin Suomen ja Venäjän välinen selkkaus, kun Suomi ja Venäjä kiistelivät viisivuotaan Anton-pojan salakuljetuksesta suomalaisen diplomaattiauton takakontissa Venäjältä Suomeen.

Ennen takakonttisalakuljetusta Stubbin johtama ulkoministeriö piti Anton-poikaa konsulaatissa lähes kuukauden vaatien Venäjää perumaan lapsen Venäjän kansalaisuuden. Se muistutti panttivankitilannetta. Kun Venäjä ei suostunut, diplomaatti Simo Pietiläinen kuljetti pojan ja hänen isänsä autonsa takakontissa Suomeen voitonpäivän aattona 2009.

Tapahtuma aiheutti ison skandaalin. Venäjän pääministeri  Vladimir Putin moitti Pietiläisen aiheuttaneen vahinkoa miljoonille ihmisille sopimusjärjestelmää loukkaamalla. Stubb antoi kaiken tuen Pietiläiselle, joka nostettiin kansainvälisiin tehtäviin Afganistanissa ja Kosovossa.

Vieläkään ei tiedetä, kuka määräsi lapsen tuotavaksi Suomeen diplomaattiauton takakontissa, mutta tällainen määräys sopisi Stubbin profiiliin eikä olisi kenellekään yllätys. Virallisen version mukaan Simo Pietiläinen toimi yksin. Seitsemän vuoden kuluttua Pietiläinen tuomittiin virkarikoksesta neljän tuhannen euron sakkoihin.

Stubb sekaantui myös Valko-Venäjän horjuuttamiseen, kun Minskissä yritettiin länsijohtoista vallankaappausta 2010. Silloin presidentiksi oli tarkoitus nostaa aiemmin Helsingissä asunut Vladimir Nekljajev, joka kuitenkin vangittiin Minskissä. Hänen tyttärensä Jeva Nekljajeva alkoi toimia Helsingistä käsin eräänlaisena kapinahallituksen ulkoministerinä. Stubb tuki molempia ja kutsui isän kotiinsa asumaan. Jeva sai myös Suomen kansalaisuuden.

Pääministerinä Stubb murskasi viimeisetkin esteet Suomen alistamisesta USA:n hallintaan, kun syyskuussa 2014 Suomi allekirjoitti niin sanotun Isäntämaasopimuksen.

Elokuisena yönä 2015 Stubbin Espoon kodin ikkunoihin ammuttiin ja heitettiin kiviä. Teosta otettiin kiinni kaksi miestä, joista toinen kuoli tutkinnan aikana. Virallisen version mukaan Stubbit valikoituivat uhreiksi sattumalta humalaisten päähänpiston tuloksena.

Mutta kenties kaikki tässä tarinassa tosiaan onkin vain sattumaa.

Nyt kokoomuksen Petteri Orpo ajaa Stubbia presidenttiehdokkaaksi kuin käärmettä pyssyyn. “Venäjän kanssa ei voi olla minkäänlaisissa tekemisissä”, Stubb avasi presidentinvalikampanjasa.

Ylimielisyydellään aiemmin järkyttänyt presidenttiehdokas Mika Aaltola näyttää suorastaan vaatimattomalta Stubbin rinnalla. Toki kaikki valtamedian mainitsemat presidenttiehdokkaat ovat CIA-sertifioituja, mutta yksi on tietenkin ylitse muiden.

Suomen valtamedia ei ole julkaissut Stubbista yhtäkään kriittistä kirjoitusta hänen pitkän uransa aikana, eikä julkaise nytkään.

CIA:n viitoittamalla tiellä Suomi saa uuden presidentin, jonka nimi on oleva Alexander C.-G. Stubb.