Elokuvat: “Jesus Revolution”. Lisää Jeesusta

ZZZZZ

Amerikkalaisen ”jeesusfriikin” ja pastorin Greg Laurien kokemuksiin pohjautuva Jesus Revolution on vahvasti kristinuskon asialla. Laurie on myös ollut kirjoittamassa omasta elämästään kertovaa elokuvaa. Siinä mielessä ei ole yllätys, että Jesus Revolution on ollut hitti Yhdysvalloissa, varsinkin kristittyjen parissa.

Vietnamin sodan ja 1960-luvun repiessä Yhdysvaltoja, nuori Greg (Joel Courtney) tutustuu hippityttö Catheen (Anna Grace Barlow), ja löytää uuden ystäväpiirin huumeitten ja rockmusiikin parista. Muutama kriittinen kokemus vapaista, jopa edesvastuuttomista, hipeistä vie nuoren parin Lonnie Frisbeen (Jonathan Roumie) ja Chuck Smithin (Kelsey Grammer)  johtamaan uuteen, huumeita vieroksuvaan ”Jeesusfriikkien” liikkeeseen.

Aluksi kaikki on barbiemaisen ihanaa, mutta myös Etelä-Kalifornian paratiisiin ryömii käärme. Jeesusmainen Lonnie rakastuu omaan suosioonsa, ja hänet suosioon nostanut Pastori Chuck tuntee jäävänsä liikkeessä varjoon. Greg luovii kirkon, Cathen ikävien vanhempien ja alkoholisoituneen äitinsä välillä, ja rakkaus Catheen rakoilee.

Sarjoista ”Cheers” ja ”Frasier” tunnettu pitkän linjan näyttelijä Kelsey Grammer tekee Jesus Revolutionissa erään uransa parhaista rooleista hiipuvan pikkukirkon pastorina, joka kutsuu joukkoonsa yhteiskunnan epäluulolla tarkkailemat hipit.  Ikääntynyt Grammer pistää silmään nuorten näyttelijöitten joukossa.

Lonnieta esittävä Jonathan Roumie tähdittää todellisen Jeesuksen elämästä kertovaa The Chosen- sarjaa, ja jatkaa samaan tyyliin Jesus Revolutionissa. Sekä Jesus Revolutionin että The Chosenin nähnyt voi hyvin uskoa Lonnien olevan maan päälle palannut Jeesus, ja elokuva olevan sarjan The Chosen spinoff.

Jesus Revolution on hyvin tehty kristillinen elokuva. 1960-luvun ajankuva toimii, ja näyttelijätyö on mainiota. Tarina perustuu todellisiin ihmisiin ja tapahtumiin, mutta sitä ei pidä ottaa liian todesta. Hahmot ovat hieman liian hyviä, ja oikeastaan Jesus Revolutionissa ei ole lainkaan roistoa.

Jesus Revolution-elokuvan heikkous on sen propagandamerkitys. Elokuva on selkeästi tarkoitettu vahvistamaan jo uskovien uskoa, ja värväämään joukkoon uusia jäseniä. Siinä mielessä Jesus Revolutionia voi verrata Tom Cruisen kulttielokuvaan Top Gun (1986).

Tarinaan kuuluvien ryppyjen jälkeen asiat ratkeavat. Lopussa kaikki kääntyy parhain päin, ja katsoja poistuu salista hyvin mielin. Uskontoihin nuivasti suhtautuvat saattavat ärsyyntyä, mutta he eivät kuulu Jesus Revolutionin katsojasegmenttiin.

Jesus Revolution sopii elokuvia laidasta laitaan katsoville, sekä kristityille.

4/5 Zetaa

ESA PALONIEMI