Monilta jäi aikoinaan Brexitin jälkeen huomaamatta se, että Iso-Britannia sai tosiaan jotakin aikaan ulkopoliittisella rintamalla. Köyhäksi tulos kylläkin jäi siihen verrattuna, mitä oli luvattu. Boris Johnson puhui ”globaalista Britanniasta”, joka olisi vastapaino EU:lle. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Johnson olisi täysin tyhjin käsin jäänyt.
Silloinen ulkomaankauppaministeri Liz Truss näet saavutti jonkinlaisen voiton yhdellä rintamalla Japanin kanssa. Osaksi siitä syystä hänet sitten ylennettiin ulkoministeriksi. Nyt tuo yhteistyösuhde alkaa tosiaan muistuttaa rintamalinjaa: Kiinan suuntaan. Tämä ei ole salaliittoteoriaa: nimenomainen tavoite onkin tarjota vastapaino yhteiselle “viholliselle” Kiinalle.
Jatkuu mainoksen jälkeen…
MAINOS. Tilaa nyt edullinen USA-KIRJAPAKETTI VAIN 20e (sis pk)! Kaksi huipputeosta kertoo olennaisen nykymaailmasta ja tulevaisuudesta: HYBRIDISODAT analysoi Venäjän ja länsimaiden välisen eskaloituvan konfliktin juuret ja vaiheet viimeisen 500 vuoden ajalta, vapaamuurareita unohtamatta. TRUMPIN PALUU JA NATON HAJOAMINEN kertoo 2020-vuoden pandemian salatun taustan ja Trumpin roolin uuden maailmanjärjestyksen luomisessa – tai kaatumisessa. Teokset ovat tilattavissa edullisena syyspakettina 20 euron hintaan (sis. postikulut). Tilaukset 0405035474
MAINOS. Valkovenäläinen Polimaster SIG-RM1208 on maailman ainoa rannesäteilymittari, mukana sveitsiläinen laatukello Ronda 763. Mittaa säteilyä ympärivuorokautisesti ja hälyttää vaaran uhatessa. Muotoilultaan tyylikäs peli, sopii myös naiselliseen ranteeseen! Tilaukset 0405035474
MAINOS. Z-kirjat on julkaissut kolme suomalaisen huippukirjoittajan teosta Ukrainan tapahtumista. Teokset ovat Matti Rossin “Raunioista nousee Donbass – Operaatio Z:n tausta“, toimittaja Leena Hietasen “Antifasistin päiväkirja – Viron apartheidista Ukrainan sisällissotaan” ja Janus Putkosen elämäkerta “Patriootin päiväkirja 1 – kohti maanpakoa“. Teokset ovat tilattavissa edullisena kesäpakettina 30 euron hintaan (sis. postikulut). Tilaukset 0405035474
Ensimmäinen yhteistyömuoto: Kriittisiä mineraaleja yhteisvoimin Afrikasta, ennen kuin Kiina ehtii edelle
Tämä ensimmäinen yhteistyömuoto oikein häkellyttää suorasukaisuudellaan. Nikkei Asia kertoo asian suorin sanoin: tämä on liitto Kiinaa vastaan. Tosin Kiina jotenkin onnistui liittoutumaan länttä vastaan ensin eli se on eräänlainen “vastahyökkäys”.
Juttu alkaa kyllä ihan viattomasti. Sanotaan, että Japani ja Yhdistynyt kuningaskunta aikovat tehdä yhteisiä investointeja kriittisiin mineraaleihin muun muassa Afrikassa ja luoda puitteet keskustelulle taloudellisesta turvallisuudesta ministeritasolla. Aiheena ovat toimitusketjut.
Taloudellinen turvallisuus? Yhteisiä investointeja? Ja kaikista paikoista maailmassa pitää mainita se, joka on viime viikkoina ollut sattumoisin eniten esillä: Afrikka. Ja kun ranskalaisista kaivosyhtiöistä on ollut juuri tuon asian tiimoilta puhetta, huomiota kiinnittää se, että yhteistyö keskittyy kaivoksiin. Eikö ole oikein onnenkantamoinen, että Ranska on ollut tekemässä lähtöä mantereelta?
No, näistä käytännön asioista sitten hiukan tarkennusta: Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeri Yasutoshi Nishimura vierailee Englannissa ja tapaa keskiviikkona Britannian elinkeino- ja kauppaministeri Kemi Badenochin. Ministerien odotetaan antavan yhteisen julkilausuman, johon sisältyy Japanin ja Ison-Britannian strategisen talous- ja kauppapoliittisen vuoropuhelun käynnistäminen.
Tästä onkin sitten hyvä ponnistaa, tästä vuoropuhelusta. Se nimittäin luo puitteet maiden ensimmäisille säännöllisille ministeritason keskusteluille. Niissä käsitellään muun muassa taloudellista turvallisuutta koskevia aiheita, kuten toimitusketjujen vahvistamista.
Sitten se tulee: Ministerien odotetaan sopivan kriittisiä mineraaleja koskevan yhteisen asiakirjan laatimisesta vuoden loppuun mennessä. Tällä on tarkoitus kehittää koboltti- ja nikkelikaivoksia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ympäristöystävälliselle teknologialle, kuten sähköajoneuvoille ja tuulivoimalle. Japani on nyt näiden mineraalien osalta riippuvainen tietyistä maista, kuten Kiinasta.
Puitteiden mukaan Japani ja Yhdistynyt kuningaskunta etsisivät kaivosalueita ja perustaisivat jalostuslaitoksia mineraalirikkaille alueille, kuten Afrikkaan, monipuolistamaan toimituslähteitään. Afrikassa Sambia tunnetaan kuparin ja nikkelin tuotannostaan, ja Kongo toimittaa noin 70 prosenttia maailman koboltista. Monet maat ovat kiinnostuneita Malin ja Ghanan runsaista kehittymättömistä alueista.
Briteillä on näissä asioissa pitkä historia. Yhdistynyt kuningaskunta sopi elokuussa Sambian kanssa, että tavoitteena on yhteensä 3 miljardin punnan (3,77 miljardin dollarin) julkiset ja yksityiset vihreät investoinnit. Iso-Britannia ja Etelä-Afrikka ovat lisäksi sopineet säännöllisestä ministeritason vuoropuhelusta kriittisistä mineraaleista.
Japanikaan ei ole ollut toimeton. Japani pyrkii myös vahvistamaan suhteita Afrikan maihin, ja Nishimura vieraili elokuussa viidessä maassa, muun muassa Namibiassa. Japani tarvitsee kuitenkin brittejä tähän. Se näet pyrkii edistämään etujaan Afrikassa hyödyntämällä Ison-Britannian sinne luomaa verkostoa, sillä Isolla-Britannialla on perinteisesti ollut suhteita moniin maanosan maihin Kansainyhteisön kautta.
Pitihän se arvata, että Kiina on se uhka Afrikassa, jota ei pakoon pääse millään ja jolla on vain pahat mielessä. Japani ja Iso-Britannia nimittäin pyrkivät myös hillitsemään Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa Afrikassa. Afrikkahan on yli 50 valtion maanosa ja joka on tärkeä kansainvälisellä poliittisella areenalla. Kiina on investoinut voimakkaasti Afrikkaan mineraalien ja infrastruktuurin osalta.
Ihan kuin nämä maat olisivat jo sotaan valmistautumassa, kun toimitusketjutkin näyttävät olevan pelkästään sitä varten, että niissä esiintyy häiriöitä. Mineraalien lisäksi Japani ja Yhdistynyt kuningaskunta näet toivovat voivansa luoda varhaisen havaitsemismekanismin sellaisten tärkeiden tuotteiden kuin puolijohteiden ja akkujen puutteiden varalta. Luomalla puitteet, joissa ministerit voivat jakaa tietoja ajoissa, ne voisivat valmistautua toimitusketjun häiriöihin.
Eiköhän Japani tässä vedä pitemmän korren? Näin ainakin Politico sen vähän aikaa sitten näki. Se näki Japanille koituvan hyödyn siinä, että Englanti liittyy nyt yhteistyöpuitteisiin, joilla on elegantti nimi CPTPP (Comprehensive and Progressive Agreement for Trans-Pacific Partnership eli Tyynenmeren ylittävää kumppanuutta koskeva kattava ja edistyksellinen sopimus). Ei ole tuollaisesta asiasta ollut juuri puhetta, mutta kun BRICS kulkee eteenpäin, oli turha odottaa, että länsimaatkaan katselisivat toimettomina sivussa. BRICSistä ei tässä yhteydessä tosin tule puhetta, Maailman kauppajärjestöstä kylläkin, silläkään kun ei pyyhi hyvin.
Nikkei Asian juttu päättyy siihen, että Kiinaa syytetään taloudellisesta pakottamisesta. Onko tuo tahatonta huumoria, kun länsimailla ei tunnu olevaan mitään muuta keinoa pönkittää hiipuvaa valtaansa maailmassa kuin talouspakotteet?
Toinen yhteistyöhanke: seuraavan sukupolven ydinvoimalat
Sitten ydinvoimasta. Sekin on näiden kahden maan välinen yhteistyöhanke, kertoo jälleen Nikkei Asia. Tarkemmin sanoen työn alla olisivat korkean lämpötilan kaasureaktorit HTGR (high-temperature gas reactor). Vetonaulana tässä on hiilineutraalius. Nämä HTGR-reaktorit edistävät hiilineutraaliutta, sillä ne voivat tuottaa vetyä ja sähköä.
Myös Yhdysvallat, Kiina ja muut maat kehittävät myös teknologiaa. Japani ja Iso-Britannia lähtevät leikkiin mukaan. Ne jakavat tietoja keskenään. Tavoitteena on, että reaktorit olisivat kaupallisessa käytössä lähitulevaisuudessa.
Japanin atomienergiajärjestö (JAEA) ja Ison-Britannian kansallinen ydinlaboratorio toivovat, että yhteisymmärryspöytäkirja tehdään pian. Asiasta tullaankin kaikesta päättäen keskustelemaan tuon mainitun vierailun yhteydessä. Kiirettä pitää. Syynä on taas Kiina. Kiina kun on kehittänyt HTGR-prototyyppejä vuodesta 2021 lähtien. Iso-Britannia suunnittelee rakentavansa sellaisen 2030-luvun alussa, ja Japani pyrkii rakentamaan sen myöhemmin 2030-luvulla.
Mutta sitten tulee se todellinen “paljastus”, jonka kaikki ovat kuitenkin tiedostaneet aikoja sitten. Yllätys tässä on korkeintaan se, että tuo Ukrainan kriisi painaa niitäkin valtioita, jotka ovat maantieteellisesti itse sotanäyttämöstä kaukana. Nimittäin on tunnustettava, että Ukrainan kriisin jälkeen fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet huimasti. Hyvääkin tästä on kaiketi seurannut: tämä hintojen räjähdysmäinen nousu on osaltaan edistänyt maailmanlaajuista tarvetta puhtaiden energialähteiden, kuten HTGR-reaktoreiden ja tulevaisuudessa ydinfuusioreaktoreiden, luomiseksi.
Eikä ydinvoima jätä Kauko-Idässä ketään kylmäksi: Fukushima on tuoreessa muistissa Kiinassa
Tässä olisi hyvä nähdä asia kuitenkin myös Kiinan puolelta. Helppoa on puhua siihen tyyliin, että ydinvoima tulee olemaan ratkaisu kivunneisiin fossiilisten polttoaineiden hintoihin. Mietittävä vain on varoittavaa esimerkkiä Ranskaa, joka suurelta osin turvautuu ydinvoimaan, mutta niin ne ovat hinnat kivunneet sielläkin. Kaipa siitäkin voi syyttää Wagner-joukkojen läsnäoloa Afrikassa, sillä “pakkohan” niiden on vaikuttaa esimerkiksi uraanin hintaan ja vaikkapa toimitusketjujen varmuuteen.
Suomessa tuntuu uskomattomalta, että Kiinalla ei ole luottamusta Japanin ydinvoiman suhteen. Suomessahan ja ylipäänsä Länsi-Euroopassa tuo ydinvoiman turvallisuus ja sen puute nähdään vähän vastakkaisesta näkökulmasta, kommunistista maailmanjärjestystä vastaan, nimittäin vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vinkkelistä. Tuo tapaus on sitä paitsi palautunut taas mieliin sen takia, että Ukrainassa soditaan. Ukrainassa tuo ydinvoimalaonnettomuuskin aikoinaan tapahtui.
Kiinassa taas on tuoreessa muistissa Japanissa sattunut Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus maaliskuussa 2011. Tämän aiheuttamista pelkotiloista Kiinassa kertoi jälleen Nikkei Asia. Jutussa kerrottiin verevästi, miten Kiinassa japanilaiset saavat osakseen kaikenlaista kolttosta kiinalaisilta, jotka vetoavat Fukushiman onnettomuuteen. Tyhjästä tempaistu tämä ilmiö ei ole.
Kiinan viralliset uutiskanavat esittävät vieläkin sellaisia “gallupeja” esimerkiksi YouTubessa, joissa kysytään, oletko yhtä mieltä siitä, että Japanin ei pitäisi laskeja ydinjätevesiään valtamereen. Kuten Nikkei myöntää, tämä on edelleenkin päivänpolttava aihe Kiinassa: se on saanut esimerkiksi japanilaisen ruoan kulutuksen Kiinassa romahtamaan. Tilanne on itse asiassa niin vakava, että Kiinan valtavien elintarvikemarkkinoiden sulkeminen Japanilta on aiheuttanut Japanin ruoantuottajille niin suuria ongelmia, että kanadalaisen Globe and Mailin mukaan Japanin hallitus tarjoaa heille nyt hätäapua.
Kiinan kansaa kuitenkin täytyy liehitellä antamalla sen ymmärtää, että Japani ei usko kiinalaisten tähän lankaan menevän. Se on pelkästään Kiinan kommunistisen puolueen propagandaa, jolla se nähtävästi haluaa peittää omat epäonnistumisensa useilla aloilla.
