Mitä yhteistä on Suomella ja Malediiveilla? No molemmat ovat pieniä ja strategisesti merkittävällä paikalla, molemmilla on tulossa presidentinvaalit ja molemmissa voi joutua vaikeuksiin, jos ilmaisee myönteisyyttä jotakin toista valtiota kohtaan. Malediiveilla vaalit ovat ensi viikonloppuna, Suomessa ensi vuonna. Mutta eivät yhtäläisyydet siihen lopu. Suomi on kiistakapula. Samoin Malediivit ovat Intian ja Kiinan kiistakapulana, mutta onpa tässä nykyisessä ilmastossa Venäjäkin päässyt saarivaltiossa vaikuttamaan. Nimittäin turistiensa välityksellä.
Jatkuu mainosten jälkeen…
MAINOS. Viralliset ROSKOSMOS-pienoismallit nyt saatavana! Buran-avaruussukkula 21cm, kantoraketit Progress 40cm, Vostok 30cm + Sojuz 20cm, lippulaivana 75-senttinen muhkea Progress-kantoraketti! Tilaa heti 0405035474
MAINOS. Tilaa nyt edullinen USA-KIRJAPAKETTI VAIN 20e (sis pk)! Kaksi huipputeosta kertoo olennaisen nykymaailmasta ja tulevaisuudesta: HYBRIDISODAT analysoi Venäjän ja länsimaiden välisen eskaloituvan konfliktin juuret ja vaiheet viimeisen 500 vuoden ajalta, vapaamuurareita unohtamatta. TRUMPIN PALUU JA NATON HAJOAMINEN kertoo 2020-vuoden pandemian salatun taustan ja Trumpin roolin uuden maailmanjärjestyksen luomisessa – tai kaatumisessa. Teokset ovat tilattavissa edullisena syyspakettina 20 euron hintaan (sis. postikulut). Tilaukset 0405035474
MAINOS. Valkovenäläinen Polimaster SIG-RM1208 on maailman ainoa rannesäteilymittari, mukana sveitsiläinen laatukello Ronda 763. Mittaa säteilyä ympärivuorokautisesti ja hälyttää vaaran uhatessa. Muotoilultaan tyylikäs peli, sopii myös naiselliseen ranteeseen! Tilaukset 0405035474
MAINOS. Z-kirjat on julkaissut kolme suomalaisen huippukirjoittajan teosta Ukrainan tapahtumista. Teokset ovat Matti Rossin “Raunioista nousee Donbass – Operaatio Z:n tausta“, toimittaja Leena Hietasen “Antifasistin päiväkirja – Viron apartheidista Ukrainan sisällissotaan” ja Janus Putkosen elämäkerta “Patriootin päiväkirja 1 – kohti maanpakoa“. Teokset ovat tilattavissa edullisena kesäpakettina 30 euron hintaan (sis. postikulut). Tilaukset 0405035474
Malediivien pienen saarivaltion Intian-vastainen linja kiteytyy entiseen presidenttiin Abulla Yameeniniin. Olkoonpa hän vankilassa vai ei – niin tosiaan: hänhän on nyt vankilassa – hänen iskulauseensa on muuttumaton: “Intia pois!” Tosin hän nyt voi välittää tuon viestinsä vain asianajajiensa välityksellä. Viesti on sama kuin vuoden 2018 vaaleissa, jotka hän hävisi.
Yameenissä henkilöityy myös saman kolikon toinen puoli: Kiina-myönteisyys. Tästäkö se haloo sitten syntyi kaukana saarivaltion alueelta. Malediivit ovat nimittäin strategisesti merkittävällä paikalla Intian valtameressä. Tietysti sitä ei katsota hyvällä silmällä, että Kiinalla on saarivaltiossa kaveri, joka on potkimassa Intian – lännen liittolaisen aina näihin päiviin asti – ja tuomassa sisään Kiinan. Vankilassa Yameen on kuitenkin lahjusten vastaanottamisesta ja rahanpesusta: joulukuussa hänelle langetettiin siitä hyvästä 11 vuoden linnatuomio ja viiden miljoonan dollarin sakot.
Jos tuo tuntuu siltä, että Malediiveilla on vielä yksi ja toinenkin asia opittavana demokratiasta, niin ei mene pahasti pieleen tuo arvaus. Malediiveilla järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit vuonna 2008, kun maassa siirryttiin monipuoluedemokratiaan, ja voittajaehdokkaan on saatava 50 prosenttia plus yksi ääni.
Nyt presidenttinä onkin sitten – sattumalta kai – sitten Yameenin vastakohta. Nimittäin Ibrahim Mohamed Solih. Hän peittelee yhtä vähän omaa kantaansa kuin edeltäjänsäkin. Se vain sattuu olemaan sen vastakohta: Intiaa syleilevä.
Vuonna 2018 Solih aiheutti Yameenille karvaan tappion. Siihen katkesi valtion Kiina-myönteinen linja. Kuten olemme kai jo jostakin kuulleet, Kiina ostaisi ystäviä avokätisillä hankkeillaan. Malediivien tapauksessa sitä linjaa edustivat muun muassa miljoonien dollarien hankkeet, kuten silta, joka yhdistää pääkaupunki Malen ja saaren, jolla sijaitsee kansainvälinen lentokenttä.
Nyt onkin sitten vastakkainen ääni kellossa. Intia on neljän viime vuoden aikana saanut vahvemman jalansijan puolustussopimusten ja yli 2,7 miljardin dollarin lainojen ja kehitysavun avulla infrastruktuurihankkeisiin. Tuo suunnanmuutos on ällistyttävää. Ehkä siihenkin vastaavasti liittyy jotakin laitonta? Näin ainakin väittää Yameenin entinen taloudellisen kehityksen ministeri Mohamed Saeed, joka kertoi Nikkei Asia -lehdelle: “Intian sotilaallinen läsnäolo maassa on laitonta … [ja] [turvallisuustukikohtaan] liittyvät kahdenväliset turvallisuussopimukset ja vastaavat sopimukset ovat perustuslain vastaisia”. Hän jatkoi: “Siksi ‘Intia ulos’ on kansallinen vaatimus.”
Ihan kuin tämä kuvio olisi “sivistyneessäkin maailmassa” käsillä. Ja ikään kuin Yhdysvaltain tulevia presidentinvaaleja enteillen nyt on toinen pääehdokas presidentivaaleissa linnatuomiota kärsimässä. Meno ei siihen kuitenkaan tyssännyt ainakaan aluksi. Yritys oli kova, jotta hän pääsisi osallistumaan vaaleihin. Linnasta käsin se ei kuitenkaan onnistunut.
Nyt Yameenin tilalla onkin ehdokas, joka lupaa vapauuttaa Yameenin. Ehdokkaan nimi on Mohamed Muizzu, joka nousi nykyiseen asemaansa sekalaisten puolueiden välisten neuvottelujen tuloksena. Yhteisenä nimittäjänä puolueilla oli, että Solih on voitettava. Jos Solih on vastustajansa peilikuva, ei Yameen sattumalta linnassa ole: niinhän Yameen teki vastustajilleen itsekin. Näin ainakin sanotaan vastustajien leiristä.
Intia on monestakin syystä enemmän läsnä kuin Kiina
Intian asemaa koskeva vaalikauden keskustelu ei yllätä analyytikkoja, kuten Nilanthi Samaranayakea, joka on vieraileva asiantuntija Intian valtameren pieniin valtioihin keskittyvä asiantuntija Washingtonissa majapaikkaansa pitävässä United States Institute of Peace -laitoksessa:
“Intia politisoituu usein Malediivien sisäisissä asioissa, eivätkä nämä vaalit poikkea tästä”, hän sanoi ja jatkoi: “Intian suhde Malediiveihin on kaiken kaikkiaan paljon syvempi kuin Kiinan … [ja] Kiinan on tehtävä yhteistyötä sen kanssa, joka voittaa tulevat vaalit, jos se haluaa rakentaa kahdenvälisiä suhteita Malediiveihin.”
Venäjälläkin on sanansa sanottavana: nimittäin turistiensa välityksellä, kuten Kaakkois-Aasiassa yleensä
Malediivit on nimittäin noussut pandemian jälkeen muita Aasian kohteita nopeammin taas matkailijoiden suosioon. Syykin tähän on – ainakin Nikkei Asia -lehden mukaan – selvä. Siinä, missä monet maat karttavat Venäjältä tulevia turisteja, Malediivit on ottanut heidät avosylin vastaan.
Tässä trooppisessa saarivaltiossa vieraili tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yli 523 000 ulkomaista turistia, mikä on 8,5 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019 ja tekee Malediiveista yhden ensimmäisistä valtioista, joissa vierailut ovat ylittäneet pandemiaa edeltävän tason.
Venäjän kansalaiset muodostivat suurimman osan näistä vierailijoista. Heitä oli nimittäin 65 060. Tämä on yli kaksinkertainen määrä vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna. Malediivit oli venäläisten suosiossa vuonna 2021, kun Etelä-Aasian pienin valtio vastoin maailmanlaajuista suuntausta piti lentokenttänsä auki koronaviruksen delta-aallon aikaan.
Toisin kuin Euroopan maat, Etelä- ja Kaakkois-Aasian maat ovat pitäneet ovensa auki venäläisille matkailijoille. Venäjän lippulaivayhtiö Aeroflot lentää säännöllisesti Moskovan ja Malediivien Velanan kansainvälisen lentokentän välillä.
Sri Lankassa joka viides kansainvälinen turisti oli venäläinen tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Eniten turisteja on venäjältä. Venäläisten 95 000 kävijää tuona ajanjaksona on paljon enemmän kuin 43 000 samana kautena vuonna 2019.
Samana ajanjaksona venäläisten osuus Thaimaahan saapuneista matkailijoista oli kahdeksan prosenttia yli 682 000 käynnillä. Venäläiset olivat kolmannella sijalla malesialaisten ja kiinalaisten jälkeen.
Lisäksi venäläiset tekivät tammi- ja helmikuussa 21 631 vierailua Kambodžaan, mikä on lähes 70 kertaa enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Toistetaanpa tämä vielä: kasvu on ollut venäläisten Kambodžan-kävijöiden kohdalla lähes 70-kertainen!
Poikkeuskin on. Nimittäin Vietnam. Vietnamin osalta venäläisten matkailijoiden määrä kuitenkin laski merkittävästi sen jälkeen, kun maa keskeytti suorat lennot Moskovaan. Vietnamin osalta venäläisten tulo maahan suorastaan romahti. Venäjältä saapui neljän ensimmäisen kuukauden aikana noin 45 000 ihmistä, kun vuonna 2019 vastaavana aikana heitä oli 274 000.
Kiina oli aiemmin näiden maiden tärkein asiakasmaa, mikä ei ole yllättävää ollenkaan. Kuitenkin Kiinan yltiöpäisen tiukka nollapolitiikka pandemian hoidossa vähensi ihmisten intoa lähteä ulkomaille. Maa avasi lopulta rajansa uudelleen tammikuussa, mutta matkailun – kuten monen muunkin asian – elpyminen on ollut sen jälkeen laimeaa.
Kiinalaiset tekivät Malediiveille 17 691 matkaa vuoden 2023 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, mikä on alle neljäsosa vuoden 2019 vastaavaan aikaan tehdystä määrästä.
Filippiinit osoittaa, että turismia voidaan käyttää geopoliittisen aseman pönkittämiseen
Jos tuntuu uskomattomalta, että venäläisillä turisteilla olisi jotakin tekemistä jonkin strategisesti merkittävän lomakohteen geopoliittisen aseman kanssa, voi miettiä, mitä sama Nikkei Asia -julkaisu kertoi sitten kouraisevan esimerkin Filippiineiltä. Filippiineillähän on ollut kärhämää Kiinan kanssa joistakin Etelä-Kiinan meren alueen saarista.
Toisaalta Filippiineillä on kaunis lämmin suhde Yhdysvaltoihin. Se onkin luvannut lisätä tämän sotilaallista läsnäoloa alueella, jos amerikkalaiset alukset partioisivat väylää, jolla Filippiinit on nyt saanut päähänsä järjestää seikkailuretkiä ulkomaisille turisteille.
Lehti kai lähti tuolle retkelle itsekin ja kertoi, miten Kiinan rannikkovartiosto tosiaan tulivat paikalle tarkastelemaan, mitä on ihmisillä siellä tekeillä. Asiahan ei Kiinalle kuulemma kuitenkaan kuulu. Kyseessä ei nimittäin ole ”Etelä-Kiinan meri” vaan ”Länsi-Filippiinien meri”. Koska asia on näinkin harvinaisen selvä, kiinalaisia ei tässä mitenkään syrjitä. Vaikka useimmat asiakkaat ovatkin Australiasta tai vaikkapa Sveitsistä, koska hinnat ylittävät paikallisten budjetin, painotetaan sitä, että kiinalaisetkin matkailijat ovat toki tervetulleita. Kuulostaa hyvinkin länsimaiselta arvoyhteisöltä tuo puhe.
