Sunnuntaisessa lähetyksessään “Lontoon oraakkeli” Alexander Mercouris jatkaa huomioitaan sotatilanteen kääntymisestä ratkaisevasti Ukrainaa vastaan. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kansainväliseen tilanteeseen laajemmaltikin. Lieneekö kohta läntisellä Euroopalla ja USA:lla sukset ristikkäin?
Jatkuu mainosten jälkeen…
MAINOS. Viralliset ROSKOSMOS-pienoismallit nyt saatavana! Buran-avaruussukkula 21cm, kantoraketit Progress 40cm, Vostok 30cm + Sojuz 20cm, lippulaivana 75-senttinen muhkea Progress-kantoraketti! Tilaa heti 0405035474
MAINOS. Tilaa nyt edullinen USA-KIRJAPAKETTI VAIN 20e (sis pk)! Kaksi huipputeosta kertoo olennaisen nykymaailmasta ja tulevaisuudesta: HYBRIDISODAT analysoi Venäjän ja länsimaiden välisen eskaloituvan konfliktin juuret ja vaiheet viimeisen 500 vuoden ajalta, vapaamuurareita unohtamatta. TRUMPIN PALUU JA NATON HAJOAMINEN kertoo 2020-vuoden pandemian salatun taustan ja Trumpin roolin uuden maailmanjärjestyksen luomisessa – tai kaatumisessa. Teokset ovat tilattavissa edullisena syyspakettina 20 euron hintaan (sis. postikulut). Tilaukset 0405035474
MAINOS. Valkovenäläinen Polimaster SIG-RM1208 on maailman ainoa rannesäteilymittari, mukana sveitsiläinen laatukello Ronda 763. Mittaa säteilyä ympärivuorokautisesti ja hälyttää vaaran uhatessa. Muotoilultaan tyylikäs peli, sopii myös naiselliseen ranteeseen! Tilaukset 0405035474
MAINOS. Z-kirjat on julkaissut kolme suomalaisen huippukirjoittajan teosta Ukrainan tapahtumista. Teokset ovat Matti Rossin “Raunioista nousee Donbass – Operaatio Z:n tausta“, toimittaja Leena Hietasen “Antifasistin päiväkirja – Viron apartheidista Ukrainan sisällissotaan” ja Janus Putkosen elämäkerta “Patriootin päiväkirja 1 – kohti maanpakoa“. Teokset ovat tilattavissa edullisena kesäpakettina 30 euron hintaan (sis. postikulut). Tilaukset 0405035474
Mercouris muistutti, että 3.9. oli Ukrainan keväisen (eli kesäisen) vastahyökkäyksen kolmannen kuukuauden viimeinen päivä. Yhteenvetona tästä vastahyökkäyksestä hän toteaa napakasti, että Ukrainalla ei ole paljonkaan voittoja näytettävänään vastineeksi niistä valtavista mies- ja kalustotappioista, joita se on kokenut niiden eteen.
Hyökkäys on kyllä ajoittain laajentunut ja rahaa siihen on syydetty, mutta kun karttoja katsoo – ja erityisesti rintamalinjoja – voi vain todeta, että kaikesta positiivisesta julkisuudesta huolimatta Ukrainan eteneminen on lähes mitätöntä. Mercouris arvioi Ukrainan valloittaneen ehkä pari sataa neliökilometriä, mutta tämäkään ei ole oikeastaan valloitusta, sillä alueella ei ole kaupunkeja – vain aavaa peltoa.
Läpimurtoa Venäjän rintamalinjoista ei ole tapahtunut suurista puheista huolimatta. Voitoiksi Mercouris luonnehtti Bakmutin takaisinvalloittamista tai Asovanmerelle etenemistä, mutta näistä kummastaakaan ei ole kyse. Eikä siinä vielä kaikki: pohjoisemmassa Kupjansin suunnalta tilanne on kääntymässä Ukrainan kannalta merkittävästi huonompaan suuntaan, sillä Venäjän hetken jämähdyksissä ollut eteneminen näyttää Mercouriksen mukaan alkaneen uudelleen.
Tarnavskiyn haastattelu Guardianissa näkee vielä positiivisen puolen, ennen kuin sekin on poissa
Ennen näiden aiheiden käsittelyä Mercouris ottaa kuitenkin puheeksi ukrainalaisen prikaatinkenraali Tarnavskiyn haastattelun brittiläisessä The Guardian -lehdessä. Tarnavskiy on Ukrainan alueellisen puolustuksen – siis reservijoukkojen – johtaja. Hän oli myös operatiivinen komentaja esim. Hersonin alueella suoritetun Ukrainan hyökkäyksen aikana. Se ei Mercouriksen mukaan sujunut odotusten mukaan – tavoitteenahan oli tuhota Venäjän joukot Dneprjoen länsirannalla.
Vaikka haastattelun yleisvire on positiivinen – ainakin lehdessä ilmenevän tekstin perusteella – , Mercouris kiinnittää huomion tekstin loppuun. Siinä kohtaa Tarnavskiy riisuu optimismin naamionsa ja sanoo, että meno alkaa käydä haasteellisemmaksi tähänastisten “voittojen” jälkeen. Tämä johtuu siitä, että Ukraina on menettänyt parhaat sotilaansa. Nyt hän vaikuttaa etelämpänä suoritettavassa hyökkäyksessa, jonka kolminaisuudeksi Mercouris nimeää Zalužnyin, Syrskyin ja Tarnavskiyn.
Sirskyin äskettäin samoin Guardianissa julkaistu haastattelu oli muuten sekin Mercouriksen mukaan yhtä ylistävä. Haastattelussa Sirskyi uhkui luottamusta Bahmutin takaisinvaltauksen suhteen, mutta tämä lupaus jäi lunastamatta.
Puolueellisuudestaan huolimatta tätä Tarnavskiyn haastattelu on Mercouriksen mukaan kuitenkin valaiseva, sillä sen valossa on helpompi ymmärtää läntisessä mediassa hiljan esiintyneitä juttuja Ukrainan sotamenestyksestä. Sen mukaan nimittäin Ukraina olisi päässyt Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan läpi ja yli tiheästi miinoitetun alueen, josta on Ukrainan etenemiselle ollut niin paljon harmia. Tarnavskyin mukaan myös edessäpäin on miinakenttiä mutta hänen mukaansa ne eivät ole yhtä tiheitä. Tämänkin optimismin osoittaa katteettomaksi kuitenkin tuo jutun loppu, jossa Tarnavskyin sanoo, että Ukraina ei pysty enää suorittamaan hyökkäyksiä kuin paikoitellen. Yleishyökkäykseen Ukrainalla ei sen sijaan ole mahdollisuutta.
Missä on se ensimmäinen puolustuslinja, joka nyt on muka puhkottu?
Mercouris sanoo sitten – tuon jutun lopun näkökulmasta – että on vaikea itse asiassa löytää aikaisemminkaan jutusta sitä, missä tuo ensimmäinen puolustuslinja, jonka Tarnavskiyn sanoo olevan nyt läpäisty, itse asiassa kulkee. Mercouris kuitenkin arvaa, että se on Rabotinossa, josta on niin paljon puhuttu viime aikoina. Hän huomauttaa kuitenkin, että Rabotinoa ei ole erikseen mainittu ja vihjaa, että tähän mainitsemattomuuteen on tietysti oma syynsä.
Ja se syy on se, että Rabotino ei ole Venäjän ensimmäisellä puolustuslinjalla. Tämän Mercouris toteaa suoralta kädeltä vääräksi. Samoin toinen puolustuslinja, joka jutussa mainitaan, ei ole mikään muu kuin Surovikin-linja, joka onkin itse asiassa ensimmäinen puolustuslinja. Ja olipa Rabotino missä tahansa, kummalliselta tuntuu siitä näin paljon puhua ikään kuin sotamenestyksen puntarina, kun ei siellä ennen sotaakaan asunut kuin 480 henkeä, jotka eivät nykyään tietenkään siellä enää asusta.
Tältä pohjalta Mercouriksen onkin helppoa tyrmätä se Tarnavskiyn väite, että toinen puolustuslinja olisi heikompi kuin ensimmäinen. Vaikka Ukraina olisikin Rabotinossa menestynyt Tarnavskiyn väittämällä tavalla, on selvää, että tämä muka ensimmäinen puolustuslinja ei voi mitenkään olla vahvempi kuin toinen.
Ukraina ei kuitenkaan ole menestynyt edes Rabotinossa. Kuva on tosin epäselvä, mutta senkin perusteella, mitä sikäläisestä tilanteesta tiedetään, on väärin kuvata Ukrainan tilannetta myönteiseksi. Ukraina ei nimittäin ole valloittanut kylää, vaikka sellaista väitetäänkin. Venäjä ei ole sieltä myöskään vetäytynyt, vaikka sellaistakin on kerrottu. On joka tapauksessa epäselvää, mitä kylän valoittaminen merkitsisi, sillä jäljellä olevat rakennukset ovat puisia – ja siten tuhoutuneet – ja ainoa betonirakennus on koulurakennus.
Sitä ei kuitenkaan kieltäminen, että Ukraina onnistui saavuttamaan jonkin voitolta näyttävän tavoitteen Rabotinossa. Mercouris selittää mistä on kyse – nimittäin taistelijoiden rotaatiosta. Ukraina pystyi iskemään siinä vaiheessa, kun taistelijat otettiin pois lepäämään.
Tilalle tuli vähemmän kokeneita uusia sotilaita, vaikka laskuvarjojoukkoihin kuuluivatkin. Esimerkiksi maasto ei ollut heille ennestään tuttu. Kuten eräs ”Venäjä-myönteinen” some-vaikuttaja nimeltä Podoljak avoimesti myöntää, tuo vaihto oli myös hutiloitu.
Eikä – kaiken tämän lisäksi – tapahtumat ole otollisia Ukrainan kannalta myöskään Bahmutissa. Venäläiset työntävät tasaisesti ukrainalaisjoukkoja tieltään. Vaikka ukrainalaiset suorittavat vastahyökkäyksiä Ukrainan varapuolustusministeri Maliar on nyt ensimmäistä kertaa myöntänyt, ettei tilanne Bahmutissa olekaan niin ruusuinen, kuin hän itse vielä muutama päivä sitten sanoi.
Suurin käänne on kuitenkin Kupjanskissa
Suurin uutinen tulee kuitenkin Kupjanskista. Venäläisten pysähdyksissä ollut eteneminen jatkuu jälleen. Tietoa tästä ei tule vähäisemmältä hahmolta kuin Ukrainan sotilastiedustelun johtajalta Budanovilta, jota Mercouris tosin sanoo pitävänsä erittäin epäluotettavana tietolähteenä muuten. Hänen mukaansa Venäjä on lähettänyt alueelle uusia joukkoja ja siirtänyt Kupjanskin joukkoja etelämmäs. Vaikka Mercouris myöntää, ettei hänellä ole mahdollisuutta vahvistaa tästä mitään, tiedot vaihdosta sopisivat kuitenkin hyvin yhteen sen kanssa, että Kupjanskiin eteneminen on ollut kotvan pysähdyksissä. Yleisesti ottaen hän suhtautuu näihin tietoihin varovasti, sillä monet Kupjanskiin etenemisestä kertovat tiedot ovat hänen mukaansa viime kädessä peräisin Budanovilta.
Yleisesti kuvaksi muodostuu se, että Venäjä vahvistaa joukkojaan, ehkä juuri Kupjanskin valtausta varten. Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja Venäjän puolustusteollisuudesta vastaava henkilö Dmitri Medvedev tämän toteaa sanomalla, että Venäjällä on koulutettavina 280 000 henkilöä, jotka haluavat ammattisotilaiksi. Tässä joukossa on jo operaatiossa mukana olleita, jotka ottivat sopimuksen, sekä vapaaehtoisia. Sanotaan, että Venäjän on tarkoitus nostaa pitkäaikaisten sopimusten määrä 400 000:een ennen vuoden loppua.
Venäjä tiivistää sotilaallista toimintaansa saadakseen Erdoganin taas puolelleen
Se, että tuhoutuneesta länsimaisesta sotakalustosta tulee entistä enemmän kuvia – samoin kuin Venäjän ohjusiskuista – ja Venäjä sanoo vielä tuhonneensa ukrainalaisjoukot, jotka yrittivät maihinnousua Krimillä, johtuu siitä, että Erdogan tapaa nyt Putinin Sotšissa. Putinin tarkoitus on tietysti rauhoittaa Erdogan, joka on harmissaan siitä että Venäjä ei jatkanut viljasopimusta ja Turkilta saa sen takia saamatta tuhdit viljalastit, jotka se voisi käyttää kotimaassaan tai myydä eteenpäin. Mercouriksen mukaan Putin on nyt tarjoamassa viljaa Turkille, mihin Erdogan varmaan – hänen luonteensa tuntien – suostuu.
Samaan aikaan tuli Kiinalta tieto – luultavasti Kiinan Turkin-lähettilään kautta – että Kiina tukisi Turkin jäsenyyttä BRICSissä. Mercouris ei usko tähän Erdoganin suostuvan, sillä hän pyrkii pitämään jalkansa molemmissa leireissä. Se ei ole kuitenkaan poissuljettua BRICSin seuraavan vuoden huippukokouksessa. Turkki on turhaan odottanut jäsenyyttä EU:hun jo vuosikausia ja voi mennä täysin rinnoin mukaan Euraasian yhdentymiseen. Tämä asettaisi sitten kyseenalaiseksi Turkin Nato-jäsenyyden, mutta koska Kiinan tarjous sattuu niin hyvin yhteen Erdoganin Sotšin-matkan kanssa, Erdogan voi tuntea olevansa tervetulleempi idässä kuin lännessä ja tehdä päätöksensä tuon perusteella.
Lännen kova linja saa kansainväliset hyljeksityt valtiot puhaltamaan yhteen hiileen
Mercouris ottaa puheeksi uutisissa olleen Venäjän lähentymisen Pohjois-Koreaan. Tästä voi vain sanoa, että sikäli kuin sitä tapahtuu, syynä on lännen pakotteet lähes kaikkia maita kohtaan, jotka eivät länteen kuulu. Venäjä koettaa ainoastaan olla YK:n turvallisuusneuvoston määräämiä pakotteita rikkomatta, sillä sehän on ottanut niihin itse osaa – Mercouriksen mukaan suureksi mieliharmikseen. Muuten Venäjä ei enää pakotteista välitä ja lähestyy nyt siis Pohjois-Koreaa ja Irania.
Yleiseksi kehityskuluksi Mercouris luonnehtii sitä, että Bidenin hallinnon ulkopuolella monet ovat heräämässä siihen, että maailma on repeilemässä. On kuulunut sellaista, että Saksa olisi jo miettimässä neuvotteluja Venäjän kanssa. Nyt kun Isossa-Britanniassa on uusi puolustusministeri, Grant Shapps, joka on siviilihenkilö, sama ääni olisi kellossa myös siellä. Brittien ulkoministeri James Cleverly kävi jo Kiinassakin. Mercouris spekuloi, että pääministeri Rishi Sunak samoin voi olla pehmentämässä Venäjän-vastaista kantaansa, vaikka mitään mullistavaa sillä saralla on hänen mukaansa turha toivoa.
