Monen suomalaisenkin poliitikon tuntema venäläinen senaattori Vladimir Tšižov, joka toimi melkein 20 vuotta Venäjän edustajana EU:ssa, on luennoinut tänään tiistaina venäläisille opiskelijoille mm. Suomen ja Ahvenanmaan asemasta. Kuva: Z-uutiset.
Tšižov toimii nykyisin merkittävässä asemassa Karjalan tasavallan edustajana Venäjän Senaatissa eli parlamentin ylähuoneessa. Hän kuuluu Venäjän johtoeliittiin.
Karjalan tasavallan virkamiesakatemian (RANHiGS) opiskelijoille pidetyn luennon aiheena oli moninapainen maailma. “Onko moninapainen maailma iskulause, kummitus, myytti, tosiasia vaiko päämäärä?” senaattori kysyi luentonsa aluksi. Hän vastasi itse sanomalla, että se on päämäärä, ja parhaillaan kireässä luomisvaiheessa. “Kysymys on miljardien ihmisten tietoisuudesta”, senaattori sanoi.
Länsivallat, joista Venäjällä käytetään nimitystä kollektiivinen länsi, esiintyvät omin lupineen koko ihmiskunnan edustajana. “Kollektiivisella lännellä ei ole oikeutta vaatia enemmistön oikeuksia”, hän sanoi. Mutta Venäjällä on oikeus vastaavasti pohtia, mitä osaa maailman väestöstä sen arvot edustavat. Tšižov toikin esiin “ihmiskunnan enemmistön” käsitteen, jota Venäjä on menestyksellisesti käyttänyt mm. todetessaan, että enemmistö ihmiskunnasta kieltäytyi vastustamasta Venäjän Erikoisoperaatiota Ukrainassa.
Tšižov pohdiskeli myös 500 vuotta sitten alkanutta kansallisvaltioiden syntykehitystä. Nykyiset eurooppalaiset kansallisvaltiot ovat varsin nuoria. Esimerkiksi yhtenäinen Saksa syntyi vasta 1800-luvulla. Kansallisvaltioiden synty perustui siirtomaiden riistämiseen, joka päättyi toisen maailmansodan myötä.
Sotilasliitto Natoa Tšižov kommentoi sanomalla, että USA tai Nato eivät ole pystyneet toteuttamaan yhtäkään onnistunutta sotilasoperaatiota. Itse asiassa ainoa USA:n toteuttama onnistunut sotilasoperaatio oli Grenadan valtaus 1983. Euroopassa joukkojen rotaatioon perustuvat Nato-tukikohdat voivat olla Venäjälle vaarallisempia kuin pysyvät tukikohdat, koska rotaatiojoukot keräävät kokemusta.
Venäjä ei rakenna sotilasliittoja eikä muitakaan liittokuntia. Brics on uudentyyppinen arvoyhteisö. Alkavana vuonna Brics saa peräti kuusi uutta jäsentä, joten se kasvaa maailman suurimmaksi valtioiden yhteisöksi. Bricsillä ei kuitenkaan ole pääsihteeriä eikä sihteeristöä.
Suomen tilannetta Tšižov käsitteli erikseen, koska se on tietenkin merkityksellinen Karjalalle. Itärajan sulkemista Tšižov luonnehti hieman huvittuneena “rajahätäilyksi”. Hänen mukaansa “Suomi on tehnyt sotilaspoliittisen harakirin” liityttyään Natoon kansalta mitään kysymättä ja avatessaan alueensa 15:lle USA:n armeijan tukikohdalle. Itsenäisellä ja puolueettomalla Suomella oli aiemmin kokoansa merkittävästi suurempi vaikutus Euroopassa ja globaalisti. Vuodelle 2025 suunniteltu Helsingin päätösasiakirjan 50-vuotisjuhla voidaankin nyt perua.
“Ahvenanmaan erityisen statuksen likvidointiyritys ei onnistunut oikeudellisesti”, Tšižov kommentoi eräiden suomalaisten revansistien uhoa Ahvenanmaan demilitarisaation purkamiseksi. “Ahvenanmaa jatkaa Ahvenanmaana”, hän lisäsi. “Ahvenanmaa on Suomea, sillä on erityisstatus ja Venäjän konsulaatti jatkaa toimintaansa siellä”, hän lisäsi. Monia Venäjän konsulaatteja on kuitenkin suljettu maailmalla ja 500 venäläistä diplomaattia on joutunut palaamaan kotiin länsivaltojen mielivallan takia. Esimerkiksi Göteborgin konsulaatti jouduttiin sulkemaan.
“Hyvän naapuruuden aika Suomen kanssa on ohi”, Tšižov ilmoitti, viitaten Suomen lukemattomiin epäystävällisiin toimiin. Nyt on perustettu Leningradin sotilaspiiri ja Karjalaan perustetaan kokonaan uusi armeijakunta. Niillä on positiviinen vaikutus Karjalan talouteen. “Sotilas työllistää”, Tšižov sanoi.
