Kaksi vuotta sen jälkeen, kun Yhdysvaltain armeija pakeni Afganistanista, Talebanin vallalle ei ole käytännössä vaihtoehtoa. Tilanne on paradoksaalinen: Talebanit ovat tiukasti vallassa, mutta kansainvälistä tunnustusta ei ole. USA ei ole suostunut siihen.
Vähän aikaa sitten Afganistanin varaulkoministeri Sher Mohammad Abbas Stanikzai sanoi haastattelussa: “Yhdysvallat on ainoa este Afganistanin islamilaisen emiraatin [IEA on talebanien itse antama nimitys maalle] viralliselle tunnustamiselle. Tapaamisissamme maiden, erityisesti Nato- ja EU-maiden, edustajien kanssa he kaikki kertovat meille saman asian: he ovat valmiita tulemaan Afganistaniin, jos ratkaisemme erimielisyytemme Amerikan kanssa”, varaulkoministeri totesi.
Kun länsimaat kieltäytyvät tunnustamasta Talebania lailliseksi poliittiseksi voimaksi, virallinen Kabul ei voi käyttää USA:n rahoitusjärjestelmään tallennettuja kulta- ja valuuttavarantoja (Afganistanin hallussa on arviolta noin seitsemän miljardia dollaria). Jotta Taleban voisi saada käyttöönsä näin huomattavia resursseja, sen on täytettävä sitoumuksensa ja muodostettava ennen kaikkea ”osallistava kabinetti”. Toisin sanoen Afganistanin hallitus olisi muodostettava etnisten ryhmien mukaisesti siten, että valtion suurimpien etnisten ryhmien edustajat ovat mukana korkeimmissa elimissä. Poliittiset analyytikot ovat nyt yksimielisiä siitä, että tämä on tällä hetkellä epärealistista. Jotta monikansallinen hallitus voitaisiin muodostaa, maassa olisi käynnistettävä mahdollisimman pian sisäinen poliittinen vuoropuhelu. Afganistanin sosioekonomisen tilanteen jatkuvan heikkenemisen vuoksi tällainen vuoropuhelu (esimerkiksi sosiaalipoliittisten keskustelujen muodossa) voisi aiheuttaa vastareaktion, joka muuttuisi hallitsemattomaksi talebanien arvostelun aalloksi ja romahduttaisi maan epävakaan poliittisen maiseman.
Taleban on kuitenkin vähitellen saamassa kansainvälistä arvostusta. Äskettäin Afganistanin pääministeri Mohammad Hassan Akhund vastaanotti Kabulissa Kiinan uuden suurlähettilään valtakirjat. On syytä korostaa, että tämä on ensimmäinen tämän tason diplomaattinen askel Afganistanissa sen jälkeen, kun Taleban-hallinto maassa alkoi uudelleen. Kiinan diplomaattisen edustuston päällikkö vakuutti, että Peking ei puutu Afganistanin sisäisiin asioihin eikä aio tehdä Afganistanista vaikutuspiiriään.
Talebaneilla on yhteyksiä myös Venäjään. Hiljattain tuli jopa ilmi, että Talebanin edustajat osallistuvat Kazanissa 29. syyskuuta pidettävään “Moskovan formaatin” mukaiseen kokoukseen, jossa keskustellaan Afganistanin tilanteen ratkaisemisesta. Vastauksena USA:n neuvotteluille talebanien kanssa Venäjä loi vuonna 2018 ns. Moskovan formaatin. Tähän osallistui useita lähivaltioita, mutta se ei sisältänyt eurooppalaisia eikä amerikkalaisia ratkaisutapoja.
Näin ollen on todettava, että Talebanista on hitaasti mutta johdonmukaisesti tulossa täysivaltainen toimija kansainvälisellä areenalla ja että se suhtautuu myönteisemmin Kiinaan ja Venäjään. Tässä tilanteessa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen ei pitäisi myöhästyä tunnustamasta Afganistania, joka saattaa tulevaisuudessa jopa liittyä BRICS-maiden joukkoon, mikä taas kerran iskee läntiseen maailmanjärjestykseen.
